Ottaa yhteyttä

Tööstuse 43, Tallinn, Viro
Myymälä: +372 508 3309
Työpaja: +372 5301 8568

Tähesaju tee 31, Tallinn, Viro
Myymälä: +372 5885 7752
Työpaja: +372 5301 6938

info@velomarket.fi

Yleistä tietoa: +372 508 3309

Artikkeli jooksja.ee- lehdestä
Kirjailija: Andres Lekko

Hyvät pyöräilyn ystävät juoksijat! Talvi on ohi, hiihtokilometrejä on varmaan kertynyt riittävästi, ja viimeiset kiharat voidaan tehdä shortseissa ja kevätauringossa Tallinnan lauluaukiolla. Aloitetaan taas kesätarinoista.

Skenaario on seuraava. Kevät on täällä, mutta D-vitamiinivarastot ovat toivottoman lopussa? Kaunis pyörä on huollettu ja huollettu monta kertaa, mutta silti seinällä? Kaupunginhallitus on olemassa, mutta katua ei ole vieläkään siivottu? Sää lupaa, mutta muistuttaako sillä välin lauhkeaa vyöhykettä? Olet päättänyt mennä lähemmäs aurinkoa, lämpimälle maalle. Eikä siinä vielä kaikki, olet myös päättänyt käyttää pyörää siellä. Siitä kirjoitan tällä kertaa.

Kuinka valita matkakohde?

Yleensä ihminen valitsee matkat sen mukaan, minne hän haluaa mennä ja mitä hän haluaa nähdä. Myöskään pyörällä matkustaessa ei ole mitään häikäisevän erilaista. Erona on se, kun halutaan ennen kaikkea treenata.

Olemme saaneet matkustaa vapaasti 25 vuotta ja virolaisilla on riittävästi tietoa oman määränpäänsä löytämiseen. Suosittelen keskittymään joihinkin vivahteisiin harjoitusleirin paikkaa valittaessa – erityisesti liikennetiheyteen ja pyöräinfrastruktuuriin.

Olen tehnyt leirejä eri paikoissa ja jokaisessa on ollut huonot puolensa. Vaikka liikenne on epärealistista turvallista harjoittelua varten yksin pyörällä, kylästä ulos pääsemiseksi täytyy käydä hullun sokkelon läpi, ruokakaupat ovat kaukana tai leirintäalue on kokonaan vuoren päällä. Kaikki tämä voidaan sulkea pois toiveidesi mukaan. Eikä turhaan ole virolaisille kehitetty tiettyjä kevätleirien alueita Etelä-Euroopassa: Espanjan etelärannikko, Mallorca, Toscana, vähän Kroatia. Suosikkini ja ensimmäinen rakkauteni on Gardajärven eteläranta Italiassa.

Tiedon kuntoon kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota, kun etsit tietoa. Ovatko ne tarpeeksi leveät, etteivät autot pääse ajamaan ylitsesi, jos ajat yksin? Leireilläni turvasin ryhmän bussilla, joten meillä ei ollut näitä ongelmia, mutta aivan muita ongelmia oli. Lisäksi, onko teitä tarpeeksi, jotta leiristä ei tule tylsää? Onko tarpeeksi virolaisia litteitä, jotta pulsometrin numeroita näyttävä punainen väri ei lopu yhdellä laakerilla?

Paikallinen luotettava pyöräkauppa on myös osa pyöräinfrastruktuuria. Mahdollisuus lähteä telttailemaan ilman apua pyörän kanssa kuulostaa lottovoitolta. Mutta jos asiat eivät mene niin hyvin, ongelman ratkaisemiseksi on hienoa, jos leirintäalueen läheisyydessä on kultakäden asiantuntijan miehittämä myyntipiste, josta saa apua taitojen loppuessa.

Yhä useammat paikalliset etelän asukkaat ovat myös tajunneet pohjoisen mahdollisen saapumisen ja avanneet pyörävuokrauspisteitä, joista vaativammatkin urheilun ystävät löytävät pultin pois vietäväksi omalta rakkaalta kotiseinältä. Tämä toiminta vaatii tietysti erittäin vakavaa luottamusta ja vahvaa taustatarkistusta. Ei ole kovin mukavaa, jos joutuu ajamaan 1,5 metriselle ihmiselle tarkoitetulla pyörällä, kun on kaksi metriä pitkä. En aio edes yllyttää luokkavihaa siitä, mitä tapahtuu, kun Di2-elektronisen vaihteiston omistajalle tarjotaan mekaanisella vaihteistolla varustettua pyörää.

Kuinka valmistaa varusteet matkaa varten?

Keskityn tässä hypoteesiin, että käytät pyörääsi leirillä/matkalla. Olet joka tapauksessa tehnyt kaikenlaisia täydellisiä, yksinkertaisia, yleisiä ja keväthuoltoja suosikkipajassasi, eikö niin? Nyt menet samaan työpajaan ja pakata pyöräsi matkaa varten. Tietysti, jos ranteesta ei kasva ulos viisi peukaloa, voit tehdä sen myös itse kotona. Mutta silti voit viedä kilon karkkia, tuopin olutta tai kolme erittäin pitkää suudelmaa suosikkimekaanikolle, sillä häneltä saat erinomaisen ja usein aivan kuormaan täsmälleen oikean kokoisen laatikon sekä tonnin pakkausten pehmennysaineet ja nippusiteet.

Pyörää pakattaessa on ulkonevat osat erotettava toisistaan: polkimet, satula ja ohjaustanko. Polkimet pyörivät vastakkaisiin suuntiin, joten varmista, että käännät avainta vastapäivään, kun irrotat oikean (vaihteistopuolen) poljinta, ja myötäpäivään vasemmalle. Tämä kaava on myös hyvä muistaa myöhempää kokoamista varten, jotta ei yritetä asentaa polkimia väärälle kammelle (en mainitsisi, jos en olisi itse nähnyt niin tahdonvoimaisten ihmisten ponnisteluja).

Ohjaustanko on ihanteellinen irrottaa niin, että varsi pysyy haarukan päällä. Tässä tapauksessa kaulalaakereita ei tarvitse säätää pyörää koottaessa. Koska olet etsinyt ihanteellista ajoasentoa pyörällesi vuosia tai jopa vuosikymmeniä (ja vihdoin löysit sen), kannattaa huomioida sen sijainti suhteessa runkoon ennen ohjaustangon irrottamista. Täsmälleen sama pätee edelliseen satulan korkeuden merkintään. Shimano Di2 elektronipyörän kuljetuksessa satulan irrottamisen yhteydessä on se hyvä puoli, että akku kannattaa irrottaa kuljetusta varten ja koska jälkimmäinen on enimmäkseen istuinputki, voi tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Seuraavaksi pyörä on pakattava tyynyillä, jotta mikään osa ei hiero toista vasten matkan aikana. Pyörän pitämiseksi laatikossa tiukemmin, on myös käytännöllistä pakata kaikki urheiluvaatteet ja kypärä-kengät samaan laatikkoon pyörän kanssa. Lentokoneella matkustaessa se auttaa myös välttämään ylimääräisiä matkatavaroita, sillä pyörälipulla olet joka tapauksessa kattanut jo kahden pyörän painon. Loppujen lopuksi sinulla ei ole jäähdytintä mukanasi, vaan ultrakevyt hiilikuitu? Ja jos maailman parhaiden lentokenttien logistiikka päättäisi lähettää pyöräsi jollekin toiselle lentokentälle, ei olisi muutenkaan mitään järkevää tehdä leirillä ilman pyörää värikkäissä vaatteissa ja kypärää. Kun saavut perille, toistat kaikki kotona tekemäsi toiminnot täsmälleen taaksepäin: irrota akkukaapeli takaisin, satulan selkänoja, ohjaustanko takana, tyynyt – paketit pois, polkimet päällä, renkaat täynnä.

Kuinka treenata?

Täällä voit helposti tehdä itsellesi karhunpalveluksen palveluksen sijaan. Eikö olekin mahtavaa, kun viime vuoden palkalla ostettu kivääri lentää kuin tuuli? Viisi tuntia auringossa eikä vieläkään ole kylmä? Vuori on ylösalaisin pilvissä, mutta voin ajaa sinne ylös, eikö niin? Jos naapurin Lemmikit jaksaa paljon ja nopeasti, minä jaksan vielä enemmän ja nopeammin.

Yksinkertaisin ehdotus on käyttää talonpojan viisautta – tee kuten tekisit kotona. Ensimmäisen viikon aikana aja rauhallisesti muutama tunti äläkä laske lämpökertoimia. Jos matka on viikon mittainen, niin olkoon. Tein ihmiskokeita ensimmäisillä lounasleirilläni, 1000 km viikossa oli helppoa. Kun tulin kotiin, osa moottoreista oli sammutettu kauden ajaksi. Olin vähän onnekas, että tietämättömyydestään aiheutuneet menetykset maksoivat toisen seuran urheilijat. Anteeksi, elvalainen Jüri Kalmus, en tehnyt sitä tarkoituksella! Jos leiri on pidempi, niin ”oikeaa urheilua” voi toki harrastaa jo toisella tai kolmannella viikolla. Mutta yksi asia on varma – etelässä on lähes mahdotonta harjoitella aliharjoittelua, ylikunto on lähes aina olemassa.

Pakkaaminen kotimatkaa varten

Se ei eroa paljon telttailumatkan pakkaamisesta. Vain ostetut mausteet, hedelmät, juomat, kastikkeet ja matkamuistot voidaan pakata pyörän mukana pehmusteena. Ja lasi punaviiniä suosikkimekaanikolle kotona. Tämän kuorman saattoi viedä helposti suoraan lentokentältä konepajaan, sillä leirillä se rallittiin niin, että ketju on sekaisin, jarrupalat ja renkaat kuluneet ja myös lämpimän maan tsetseperho pitää pestä. vinossa. Anna mekaanikko luovuttaa muut mukanasi tuomat krusifiksit, lupa viedä punaviini kotiin (koska kukaan ei juo nykyään töissä). Ja pakkauksetkin hävitetään ja kotisi seinälle ilmestyy taas kaunis, puhdas ja siisti pyörä, sillä leirin jälkeen se saattaa saapua…

… krapula.

Vaikka Viro on kaunis, ilma puhdas ja linnut laulaa, olet saapunut lauhkealle vyöhykkeelle. Täällä aurinko ei paista kahtena päivänä peräkkäin, eikä sade yleensä lopu puolessa päivässä. Tuuli puhaltaa, koska suurin osa virolaisista käyttää merellä purjeita, ei polkupyöriä tiellä.

Lievä masennus on helppo tulla. Mutta jälleen – talonpojan viisautta. Jos Viron olosuhteet sitä vaativat, ota maastopyörä uudelleen pois ja aja 25 km/h. Koulutetuille lihaksille ei tapahdu mitään. Itse lähtisin nopealle pyörälenkille ensimmäisenä kauniina päivänä venyttämään kaifia mahdollisimman pitkäksi koko kesäksi.
Pientä totuttelua elämän rytmiin, työhön ja muuhun täällä ja sitten tulevat ensimmäiset kilpailut. Olet valmis niihin!

Kilpailusta seuraavissa chat-huoneissa. Siihen asti mukavaa kevättä pyörälläsi!